Vuoden jälkeen, osa 2

Sisällä on jo hyvin pitkälle valmista. Pari pientä projektia on edelleen kesken, mutta ne valmistunevat aikanaan. Sillä välin: tervetuloa kierrokselle!

Eteisessä majaa pitävät isoisoisän tekemä piironki ja enolta ylioppilaslahjaksi saadut tuolit.

Näkymä eteisestä olohuoneeseen.

Suurin osa olohuoneen kalusteista on saatu sukulaisilta ja perheenjäseniltä, uutta huoneessa taitaa olla vain verhot ja valaisimet. Marimekon markiisikankaalla uudellen verhoillut nojatuolit ovat isotädin perintöä, valkoinen keinutuoli myös piirongin tehneen isoisoisän tuotantoa, pieni pöytä on yhdestä mummolasta ja kukkapöytä toisen mummon perintöä, vehkan alla oleva tolppa taas on isoveljen vanha koulukäsityö ja matot aikoinaan kummitädiltä saadut. Halkokopan on tehnyt nykyisin jo edesmennyt lapsuudenkodin naapuruston puuseppä-Urho.

Toisesta nurkasta katsoen näyttää tältä.

Punainen keinutuoli on isän perhetutun peruja ja kaipaisi vähän verhoilijan hellää kosketusta.

Olohuoneen nurkasta käydään television, musiikkilaitteiden ja levyjen valtakuntaan. Rouva kutsuu tätä miähen huoneeksi.

Sohvalla pitää olla riittävästi tyynyjä ja vilttejä. Marimekon muija-korissa säilyy kulloinkin kesken oleva käsityö.

Olohuoneesta toiseen suuntaan on taas ruokailutila. Ikkunapenkki on miähen tekemä, tyynyt rouvan äidin.

Ja keittiö.

Saareke on sekä talon väen että useimpien vieraiden lempipaikka.

Keittiöstä mennään kodinhoitohuoneeseen, jossa on rouvan ompelupiste.

Ja pyykinpesua ynnä muuta mukavaa.

Kodinhoitohuoneesta on käynti kylppäriin ja saunaan.

Kuvassa rouvan puoli saunan lauteista.

Toisesta päästä taloa löytyy makuuhuone, johon mahtuu juuri kaikki tarpeellinen.

Makuuhuonetta vastapäätä on vierashuone. Ystävien entisöimä vanha kirjakaappi nielaisi sisäänsä Aku Ankan taskukirjat, siellä ne odottelevat lähipiirin lasten lukemaan oppimista. Sohvasänky ja ryijy ovat ennakkoperintöä mummulta.

Makuuhuoneen ja vierashuoneen väliin jää wc.

Vierashuoneen toiselta puolelta löytyy työhuone. Mummun kapioarkku säilöö sisäänsä vanhoja valokuvia ja muita muistoja. Työpöytä rakenneltiin vanhoista laatikostoista ja puulevystä.

Vuoden jälkeen

Reilu vuosi siitä kun muutettiin... ja miltä täällä näyttää nyt?
Katsotaan ensin ulkopuolta.

Pihatyöt ottavat oman aikansa ja talossakin on vielä muutama pikkuhomma tekemättä. Kiviröykkiöt odottavat pääsyä sokkelin viereen, kannot ja risut matkaa kaatopaikalle, räystäskourujen päät paikalleen laittamista ja liiteri rakentamista. Sokkelimaali on jo hankittu ja rappujen laatoittamista suunnitellaan, pihan istutuksista, mullasta ja nurmikosta puhumattakaan... Ensi kesänä on varmasti taas erinäköistä!

Talo tieltä katsottuna. Tämän näkymän etualalle tulee joskus pensasaita ja kirsikkapuu.

Vähän lähempää.

Talo autotallin nurkalta katsottuna.

Vähän lähempää. Kesäkukkia piti saada, oikeat kukkapenkit saavat vielä odottaa aikaansa.

Talli talon portailta katsottuna. Huomatkaa maailman suurin peräkärry.

Talo varaston portailta katsottuna. Etualalla tulevan liiterin paikka.

Talli pihalta päin. Tuo pinkiksi maalattu putki piilotetaan kukkapenkkiin.

Terassi talon nurkalta katsottuna. Vuorenkilvet pelastettiin pihamaiden tasauksen tieltä vanhaan kaivonrenkaaseen.

Terassi.

Terassi portailta.

Terassin portailta pihalle päin.

Talo pihalta katsottuna. Valtava halkopino siirtyy liiteriin, jahka semmoinen saadaan tehtyä. Vanhassa saunan padassa on tarkoitus joskus savustaa.

Koko tontti alanurkan rajapyykiltä katsottuna.

Sama toiselta rajapyykiltä.