Vuoden jälkeen, osa 2

Sisällä on jo hyvin pitkälle valmista. Pari pientä projektia on edelleen kesken, mutta ne valmistunevat aikanaan. Sillä välin: tervetuloa kierrokselle!

Eteisessä majaa pitävät isoisoisän tekemä piironki ja enolta ylioppilaslahjaksi saadut tuolit.

Näkymä eteisestä olohuoneeseen.

Suurin osa olohuoneen kalusteista on saatu sukulaisilta ja perheenjäseniltä, uutta huoneessa taitaa olla vain verhot ja valaisimet. Marimekon markiisikankaalla uudellen verhoillut nojatuolit ovat isotädin perintöä, valkoinen keinutuoli myös piirongin tehneen isoisoisän tuotantoa, pieni pöytä on yhdestä mummolasta ja kukkapöytä toisen mummon perintöä, vehkan alla oleva tolppa taas on isoveljen vanha koulukäsityö ja matot aikoinaan kummitädiltä saadut. Halkokopan on tehnyt nykyisin jo edesmennyt lapsuudenkodin naapuruston puuseppä-Urho.

Toisesta nurkasta katsoen näyttää tältä.

Punainen keinutuoli on isän perhetutun peruja ja kaipaisi vähän verhoilijan hellää kosketusta.

Olohuoneen nurkasta käydään television, musiikkilaitteiden ja levyjen valtakuntaan. Rouva kutsuu tätä miähen huoneeksi.

Sohvalla pitää olla riittävästi tyynyjä ja vilttejä. Marimekon muija-korissa säilyy kulloinkin kesken oleva käsityö.

Olohuoneesta toiseen suuntaan on taas ruokailutila. Ikkunapenkki on miähen tekemä, tyynyt rouvan äidin.

Ja keittiö.

Saareke on sekä talon väen että useimpien vieraiden lempipaikka.

Keittiöstä mennään kodinhoitohuoneeseen, jossa on rouvan ompelupiste.

Ja pyykinpesua ynnä muuta mukavaa.

Kodinhoitohuoneesta on käynti kylppäriin ja saunaan.

Kuvassa rouvan puoli saunan lauteista.

Toisesta päästä taloa löytyy makuuhuone, johon mahtuu juuri kaikki tarpeellinen.

Makuuhuonetta vastapäätä on vierashuone. Ystävien entisöimä vanha kirjakaappi nielaisi sisäänsä Aku Ankan taskukirjat, siellä ne odottelevat lähipiirin lasten lukemaan oppimista. Sohvasänky ja ryijy ovat ennakkoperintöä mummulta.

Makuuhuoneen ja vierashuoneen väliin jää wc.

Vierashuoneen toiselta puolelta löytyy työhuone. Mummun kapioarkku säilöö sisäänsä vanhoja valokuvia ja muita muistoja. Työpöytä rakenneltiin vanhoista laatikostoista ja puulevystä.

Vuoden jälkeen

Reilu vuosi siitä kun muutettiin... ja miltä täällä näyttää nyt?
Katsotaan ensin ulkopuolta.

Pihatyöt ottavat oman aikansa ja talossakin on vielä muutama pikkuhomma tekemättä. Kiviröykkiöt odottavat pääsyä sokkelin viereen, kannot ja risut matkaa kaatopaikalle, räystäskourujen päät paikalleen laittamista ja liiteri rakentamista. Sokkelimaali on jo hankittu ja rappujen laatoittamista suunnitellaan, pihan istutuksista, mullasta ja nurmikosta puhumattakaan... Ensi kesänä on varmasti taas erinäköistä!

Talo tieltä katsottuna. Tämän näkymän etualalle tulee joskus pensasaita ja kirsikkapuu.

Vähän lähempää.

Talo autotallin nurkalta katsottuna.

Vähän lähempää. Kesäkukkia piti saada, oikeat kukkapenkit saavat vielä odottaa aikaansa.

Talli talon portailta katsottuna. Huomatkaa maailman suurin peräkärry.

Talo varaston portailta katsottuna. Etualalla tulevan liiterin paikka.

Talli pihalta päin. Tuo pinkiksi maalattu putki piilotetaan kukkapenkkiin.

Terassi talon nurkalta katsottuna. Vuorenkilvet pelastettiin pihamaiden tasauksen tieltä vanhaan kaivonrenkaaseen.

Terassi.

Terassi portailta.

Terassin portailta pihalle päin.

Talo pihalta katsottuna. Valtava halkopino siirtyy liiteriin, jahka semmoinen saadaan tehtyä. Vanhassa saunan padassa on tarkoitus joskus savustaa.

Koko tontti alanurkan rajapyykiltä katsottuna.

Sama toiselta rajapyykiltä.

Mummonmökinpunainen

Liian paljon on taas ollut kiirettä päivitysten tiellä. Taloon on nyt kuitenkin asetuttu ja se tuntuu hetki hetkeltä enemmän ja enemmän kodilta.

Sisäpuolella on (muutamaa aikaa ja rahaa vaativaa sisustushommelia lukuunottamatta) suhteellisen valmista, joten työmaa on siirretty ulkopuolelle. Rouva on maalannut kuin viimeistä päivää ja miäs askaroinut - mitä kummallisimmissa työasennoissa - paikoilleen puuttuvia räystäänaluslautoja ynnä muita. Hommia vielä riittää, mutta edes talon julkisivu alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä kuin pitäisi!







There has been just too much going on lately to find time for blogging. Now we are all settled in and the house is feeling more and more like home. As the insides are now pretty much done (exept for some furnishing & decorating that will be happen with some time and money), we've moved on to finishing things on the outside. That has meant a LOT of painting for me and a lot of uncomfortable working positions for the hubby, as he's been adding all the missing bits & pieces here and there. Still a lot to do, but at least partly the house is starting to look like it should!

Sur-rur

Viimein kaaos on hälvennyt myös kodinhoitohuoneesta. Ensimmäinen versio ompelunurkan pöytätasosta oli kärsinyt kuljetusvaurioista, korvaavaa yksilöä odoteltiin talon rouvan taholla kuin kuuta nousevaa. Tuoli kaipaa vielä uutta verhoilua, inspiraatiotaulu kohennusta ja pahvilaatikossa vielä majailevat lankakerät sievempää säilytintä, mutta muuten tila alkaa olla lähestulkoon työvalmiudessa. Tässä nurkassa tulee epäilemättä kulutettua tovi jos toinenkin.







Finally the chaos has been removed also from our laundy/sewing/whatnot room. I'm especially exited about the sewing nook, as i will probably be spending quite a few moments there. It still needs some touch-ups (re-upholstering the chair etc.), but all in good time...

Tyyntä ennen myrskyä

Tältä siellä näytti ennen kuin täytimme talon huonekalujen ja pahvilaatikoiden kaaoksella.

This is how it looked before we filled the house with a chaos of furniture and cardboard boxes.

Keittiö ja ruokailutila / Kitchen and dining area










Olohuone & tv-/musiikkihuone / Living room & tv and music room










Työhuone ja vierashuone / "Office" and guest room






Vessa / Toilet






Sauna








Kylppäri / Bathroom